Search results for "kotona asuminen"

Kotona asuvan muistisairaan henkilön ja hänen läheistensä teknologiaan liittyvät tarpeet ja toiveet

2018

Tutkimuksessa selvitettiin millaisia tarpeita ja toiveita kotona asuvilla muistisairailla ja heidän läheisillään on kotona asumista tukevaan teknologiaan liittyen. Tutkimukseen osallistui 25 kotona asuvaa muistisairasta henkilöä ja 25 heidän läheistään. Metodina käytettiin etnografista tutkimusotetta. Aineistonkeruumenetelminäolivat avoin haastattelua ja havainnointi. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tarpeet ja toiveet voitiin luokitella kolmeen pääluokkaan, jotka olivat itsemääräämisoikeuden säilyminen, sosiaalisten suhteiden säilyminen ja liikkumisen oikeus ja turvallisuus. Haasteita olivat yksinäisyyden kokemus, muistin ja toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät ongelmat…

Vanhan ihmisen haavoittuvuus ja hoivateknologia kodissa

2022

Tässä luvussa tarkastelemme kotona asuvien vanhojen ihmisten, kotihoidon asiakkaiden, kokemuksia kotiin tuodusta hoivateknologiasta. Kysymme, mitä tapahtuu vanhan ihmisen hoivalle ja haavoittuvuudelle, kun teknologia tulee kotiin osana kotihoidon työntekijöiden hoivatyötä. Näkökulmamme hoivan teknologisoitumiseen on sen sosiaalisissa, ruumiillisissa ja organisatorisissa seurauksissa, joita lähestymme hoivan digitaalisen maiseman käsitteen kautta (digital landscapes of care) (Milligan & Wiles 2010; Lindberg & Carlsson 2018). Tarkastelun kohteena olevat hoivateknologiat ovat etäseurantajärjestelmä “Kukkatolppa”, videoneuvottelupuhelinjärjestelmä “Kuvapuhelin” ja siihen kytketty sisältöpalvelu…

Aging well in the community: Understanding the complexities of older people's dial-a-ride bus journeys

2021

Older peoples' independent living in their own homes and their ability to move around and maintain social relations in their communities have been acknowledged as important aims to support their well-being. In this article, we study Special Transport Services as a means to support older persons with ‘aging in place’ – that is, within their communities. From “go-alongs” (shared dial-a-ride bus journeys) and “sit-down interviews” (at participant's home or a café) with 12 older people living in a Finnish suburb, we explored their everyday dial-a-ride bus trips to the local mall. We used actor-network theory and the concept of motility to show how at first glance what appeared to be simple dial…

Exploring Associations of Housing, Relocation, and Active and Healthy Aging in Sweden : Protocol for a Prospective Longitudinal Mixed Methods Study

2021

Background: While housing and neighborhood features have the potential to impact opportunities for active aging, there is a lack of knowledge related to how older people reason regarding their housing situation and how housing and fulfillment of relocation are associated with active and healthy aging. Objective: The objectives of Prospective RELOC-AGE are to study housing choices and relocation and explore effects on active and healthy aging among men and women aged 55 years and older in Sweden considering relocation. Methods: The estimated sample (2800) will include people aged 55 years and older being listed for relocation at either of two housing companies: a local public housing company…

Physical disability in community-dwelling older people after hip fracture : randomized controlled trials with physical rehabilitation

2013

Ympäristötekijöiden yhteys itsenäisesti asuvien ikääntyneiden ihmisten koettuun autonomiaan

2014

Autonomian eli itsemääräämisoikeuden ylläpitäminen on yksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtavista periaatteista ja edellytys aktiiviselle elämälle ja osallistumiselle. Ikääntyneiden ihmisten autonomiaa on tutkittu vanhusten pitkäaikaishoidossa ja osana sairauksien hoitoon liittyvää päätöksentekoa. Autonomiaa on tarkasteltu pääasiassa yksilön ominaisuutena, eikä sen yhteyttä ympäristön olosuhteisiin ole riittävästi huomioitu. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää kotona asuvien ikääntyneiden ihmisten elinympäristössä vaikuttavien tekijöiden yhteyttä autonomian ja osallisuuden kokemiseen. Tutkimuksen aineistona käytettiin Life-Space Mobility in Old Age (LISPE) -tutkimushankkeen haast…

Tehostetun ja yksilöllisen avokuntoutusohjelman vaikutus lonkkamurtumasta toipuvien iäkkäiden kaatumisen pelkoon

2013

Kaatumiset ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Kaatumisten määrä lisääntyy iän kasvaessa ja toimintakyvyn heikentyessä. Kaatumisten yksi vakavimpia seurauksia on lonkkamurtuma, joka vaikuttaa ikääntyneen elämään heikentäen toimintakykyä ja elämänlaatua. Lonkkamurtuman hoito aiheuttaa myös yhteiskunnalle vuosittain merkittäviä kustannuksia. Lonkkamurtumapotilaat kärsivät tapaturmaisen kaatumisen vuoksi kaatumisen pelosta. Kaatumisen pelosta seuraa usein aktiivisuuden rajoittamista, mikä puolestaan heikentää liikkumiskykyä ja lisää riskiä uusiin kaatumisiin. Tämän pro gradu-tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yksilöllisen ja tehostetun avokuntoutusohjelman vaikutusta kaatumisen pe…

Monilääkityksen ja kipulääkkeiden käytön yhteys liikkumiskykyyn lonkkamurtumasta toipuvilla yli 60-vuotiailla henkilöillä

2013

Anu Antikainen (2013). Monilääkityksen ja kipulääkkeiden käytön yhteys liikkumiskykyyn lonkkamurtumasta toipuvilla yli 60-vuotiailla henkilöillä. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian ja kansanterveyden pro gradu -tutkielma, 58 sivua. Lonkkamurtuma on iäkkäiden henkilöiden merkittävä pitkäaikaisten liikkumiskyvyn vaikeuksien ja kipujen aiheuttaja. Ikääntyneen lääkitys voi olla yksi lonkkamurtumalle altistavista tekijöistä. Lonkkamurtuman jälkeen toipilaiden lääkehoito usein lisääntyy muun muassa kipulääkkeiden myötä. Riski monilääkityksen vakavien vaikutusten, kuten kaatumisten, ilmaantumiseen lisääntyy ja ne voivat heikentää lonkkamurtumasta toipuvan liikkumiskykyä e…

Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja - muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa

2014

Yksin asumisen yhteys sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöön ja yksinäisyyteen lonkkamurtumasta toipuvilla ikääntyneillä ihmisillä

2014

Läntisissä teollistuneissa maissa on asetettu tavoitteeksi, että ikääntyneillä ihmisillä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Suomessa omassa asunnossaan asuu noin 95 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä. Kotona asuvista ikääntyneistä ihmisistä monet tarvitsevat kotihoidon apua päivittäisissä toiminnoissaan. Eniten apua tarvitsevat yksin asuvat, huonokuntoiset ikääntyneet, joilla on heikko sosiaalinen tukiverkosto. Todennäköisyyttä kotihoidon palvelujen käyttöön lisäävät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja erityisesti lonkkamurtumapotilailla palvelujen tarvetta kotona saattaa lisätä kaatumisen pelon ja huonon tasapainon hallinnan seurauksena synty…